Toiminta

Mitä lintuharrastajat oikein puuhaavat? Retkeily, tutkimustoiminta, linnustoselvitykset, kokoukset, kisat ja muu yhteinen tekeminen ovat lintuyhdistyksien kivijalka. Tule sinäkin mukaan!

Linnuston suojelu


BirdLife Keski-Suomi on toimialueellaan keskeinen vaikuttaja linnustonsuojelun saralla. Havaintojen keruun kautta linturetkeily luo pohjan linnustonsuojelulle ja siten linnustonsuojelu on eri harrastusmuotoja yhdistävä tekijä. Suojeluasioissa vaikuttaminen perustuu vankkaan asiantuntemukseen ja yhdistyksen välittämillä lintuhavainnoilla on tärkeä rooli lausuntojen tausta-aineistona. Linnustonsuojelussa tehdään yhteistyötä toimialuetta ympäröivien lintuyhdistysten kanssa sekä muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Yhdistys valvoo luonto- ja linnustoarvojen huomioimista kaikessa toimialueellaan tapahtuvassa maankäytössä ja lupa-asioissa, kuten tuulivoimahankkeiden eri seurantaryhmissä ja ympäristövaikutusten arvioinnissa. Yhdistys antaa hankkeisiin liittyviä lausuntoja, ehdotuksia ja muistutuksia. Jos hankkeissa tai päätöksissä ei noudateta ohjeistuksia ja lainsäädäntöä, yhdistys laatii tarvittaessa valituksia.

Yhdistyksellä on useita linnustonsuojeluun liittyviä toimia, jotka liittyvät niin rengastukseen, pesimäpaikkojen kunnostamiseen kuin elinympäristön ennallistamiseen. Konkreettista suojelutyötä ovat myös linnunpönttöjen ja pesälavojen rakentaminen sekä talviruokinta. Talviruokinnalla autetaan paitsi pihapiirin lintujen myös tikkojen ja kuukkelin sekä haaskoilla käyvien lintujen kuten kotkien hengissä säilymistä. Yhdistys on tehnyt useita linnustonselvityksiä ja myös laajempia luonto- ja maisemaselvityksiä (kuten Saarijärven Pyhä-Häkki, Viitasaaren Heinä-Suvanto, Kannonkosken Vuosjärvi, Sumiainen, Jyväskylän Köhniö, Joutsan Leivonmäen Haapasuo), jotka ovat olleet apuna alueellisessa päätöksenteossa. Luonnonsuojelun edistäjinä, puolustajina ja valvojina kansalaisjärjestöt ovat keskeisen tärkeitä. Yhdistykseen voi olla yhteydessä kaikissa luontoon ja lintuihin liittyvissä kaavoitusasioissa.

Tutkimustoiminta


Toimimme yhdessä lintutiedon puolesta. Yhdistyksen harrastajatutkimukset ovat tyypillisesti lajien esiintymiseen, levinneisyyteen, kannan kokoon tai pesimäbiologiaan liittyviä. Erityisiä seurantalajeja ovat petolinnut (etenkin pöllöt, kanahaukka ja sääksi), koskikara, selkälokki, yölaulajat sekä yhdistyksen tunnuslintu kaakkuri. Pesimälinnuston levinneisyyskartoituksia, lintuatlaksia on tehty seuraavasti: vuosina 1974–79 toteutettiin Suomen lintuatlas, 1986–89 ”Euroatlas” ja Suomen toinen lintuatlas, 1996–98 Keski-Suomen oma paikallisatlas, 2006–2010 Suomen kolmas lintuatlas ja tuoreimpana Suomen neljäs lintuatlas 2022–2025. Näiden lisäksi Jyväskylän kaupunkilintuatlas toteutettiin vuosina 2005–06. Peräkkäisinä vuosikymmeninä toteutettujen atlasten sarja hakee vertaistaan koko maailmassa.

Keski-Suomessa tehdään myös akateemista ornitologiaa. Yhdistyksen alueella sijaitseva Jyväskylän yliopiston Biologinen tutkimusasema Konnevedellä on toiminut kansainvälisen lintututkimuksen edelläkävijänä jo usean vuosikymmenen ajan. Jyväskylän yliopiston maailmankuulut ekologit ja monet yhdistysaktiivit ovat tutkineet esimerkiksi kirjosiepon, puukiipijän, teeren, harakan, tuulihaukan, varpuspöllön ja tiaisten elämää. Lintutiedon kartuttamista edesauttavat Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) koordinoimat lintulaskennat, kuten lintuatlas, linja- ja pistelaskennat, joita on Keski-Suomessa tehty jo vuodesta 1957. Valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin projekteihin yhdistys osallistuu etupäässä BirdLifen kautta. Lisäksi yhdistys tukee kansalaistiedettä lintuharrastuksen edistämisessä yhdessä Jyväskylän Yliopiston ja LUOMUKSEN kanssa.

Lintuharrastus


Lintujen tarkkailu hieno ja monipuolinen harrastus! Siihen liittyy monia alakulttuureja kuten muutontarkkailu, rengastus, luonnonsuojelu, bongaus, järjestötoiminta, valokuvaus, taide, ulkona liikkuminen ja uusien elämysten saaminen. Sinun ei tarvitse olla määrittäjä-ässä aloittaaksesi lintuharrastuksen. Parhaiten oppii retkeilemällä kokeneempien harrastajien seurassa. Yhdistys tukee lintuharrastukseen osallistumista järjestämällä monipuolista lintuharrastustoimintaa jäsenistöllemme. Tule mukaan!

Havaintojen keruu ja tiedotus

BirdLife Keski-Suomen, kuten muidenkin paikallisyhdistysten, lintuhavainnot arkistoidaan BirdLife Suomen lintutietopalvelu Tiiraan. Harvinaisuushavaintojen arkistokelpoisuuden tarkistamisesta huolehtivat alueellisten harvinaisuuksien osalta Keski-Suomen alueellinen rariteettikomitea (ARK) ja valtakunnallisten harvinaisuuksien osalta BirdLife Suomen asettama rariteettikomitea (RK). Tieto kulkee yleisölle ja jäsenistölle montaa eri kanavaa pitkin. Verkkosivujen lisäksi jäsenille lähtee BirdLife -lehti kolmesti vuodessa. Yhdistyksen oma jäsenlehti tehdään kerran vuodessa. Yhdistyksellä on somekanavat sekä Instagramissa että Facebookissa, joista voit seurata tapahtumia. Yhdistyksellä on ollut vuodesta 1996 asti paikallisia havaintoja ja lintuaiheista keskustelua käsittelevä kaikille avoin sähköpostilista Kaakkuriverkko, jossa on yli 250 jäsentä. Harvinaisuuksista kiinnostuneille on tarjolla tekstiviesteihin perustuva hälytysjärjestelmä Tulkku; kolmessa ryhmässä liikkuvat mielenkiintoisten lintuhavaintojen ensihavainnot, tilannepäivitykset kuin vapaamuotoisempi keskustelu. Lintuhavainnot vuoteen 1989 asti on koottu myös kirjaksi Keski-Suomen linnusto (toim. J. Virtanen, H. Högmander ja K. Tuikka, 1992, 168 ss.).

Retket ja koulutus

Paras tapa oppia uutta linnuista on lähteä kokeneen retkioppaan kanssa luontoon. Paikallisretkillä tutustutaan oman toimialueen lintupaikkoihin, elinympäristöihin, linnustoon sekä tietysti kanssaharrastajiin. Suosituimpia lähiretkiä ovat kevään lintutornipäivystykset sekä syysmuuton yhteistarkkailu Säynätsalossa. Suosituimpia kaukoretkikohteita näillä bussilla tehtävillä viikonloppuretkillä ovat olleet Perämeren seutu, Hanko, itäinen Suomenlahti, Turun saaristo ja Ahvenanmaa. Ulkomaanretkiä on tehty Ruotsiin, Puolaan ja Viroon. Retket tehdään omakustannusperiaatteella, joten ne ovat edullisia. Jäsenretkistä tiedotetaan BirdLife -lehden yhdistyspalstalla ja tapahtumakalenterissa. Yhdistyksellä on useita retkioppaita, BirdLife Suomen retkikummeja, jotka toimivat oppaina aloitteleville lintuharrastajille suunnatuilla retkillä ja tapahtumissa. Yhdistyksellä on kiikari ja kaukoputki, joita jäsenet voivat lainata. Yhteisöt ja yritykset voivat tilata yhdistykseltä opastettuja linturetkiä. Järjestämme myös lintuharrastuskursseja, joissa pääsee syventymään myös lajinmääritykseen. Paikallisiin retkioppaisiin tai muihin yhdistysaktiiveihin voit aina ottaa yhteyttä, jos haluat kysyä lisää oman alueen linnuista tai lintuharrastuksesta.

Kokoukset ja tilaisuudet

Kokouksissa ja tilaisuuksissa voi ennen kaikkea tutustua muihin alan harrastajiin sekä tavata yhdistysaktiiveja. Kevät- ja syyskokouksen ohjelmassa on sääntömääräisten asioiden käsittelyn ohella yleensä kansallisen tason esitelmä. Kokouksissa on yleensä mahdollisuus ostaa vanhoja lehtiä, jäsenmerkkejä, kirjoja, havaintovihkoja sekä muuta yhdistysmateriaalia. Kokoukset on tavattu järjestää Jyväskylässä yliopiston Luontomuseon kokoustiloissa tai kaupunginkirjastossa. Teemailtojen aiheet vaihtelevat ajankohtaisista lintuilmiöistä retkikertomuksiin sekä kuvaesityksiin ja käsittelevät lintuharrastusta kansalaistieteenä. Yhdistys järjestää myös atlaskoulutusta sekä syksyisin muuton yhteishavainnointia. Lisäksi järjestämme muita vapaamuotoisia kokoontumisia, kuten pikkujoulut loppuvuodesta, jossa mitellään määrityskisa, ja muuta pientä yhteistoimintaa esimerkiksi talkoiden muodossa. Voit myös ehdottaa lintuaiheista tilaisuutta, josta haluaisit kuulla lisää. Kysy lisää yhdistysaktiiveilta.

Kisat ja pinnat

Yhdistys järjestää pienimuotoista kilpailutoimintaa havaintoaktiivisuuden piristämiseksi. Kisojen tarkoituksena on kartoittaa tietyn paikan linnusto rajatussa ajassa ja päästä yhdessä retkelle. Näitä ovat niin pitkäkestoisemmat skabat kuin lyhytkestoisemmat sprintit, niin sanotut linturallit. Molemmissa koetetaan määräajassa havaita kilpailualueella mahdollisimman monta lintulajia. Jokaisesta lajista joukkue saa yhden pinnan, ja eniten pinnoja kerännyt voittaa. Rallit ovat hauskoja ja jännittäviä, mutta samalla ne tuottavat arvokkaita havaintoja. Vuoden pimeimpään aikaan otellaan koko toimialueen kattava armoton kahdeksantuntinen Talviralli. Toukokuun alussa lintutornit kisaavat aamupäivän aikana havaittavasta lajimäärästä. Samalla osallistutaan myös valtakunnalliseen BirdLife Suomen järjestämään Tornien taistoon. Kesällä on vuorossa tavallisesti ollut Kuntaralli, jossa kerätään lajeja jossakin ennalta julkistamattomassa kunnassa 18 tunnin ajan. Tarkastele skaba- ja pinnalistoja täältä.