Jokaisesta yhdistyksemme alueen kunnasta löytyy käymisen arvoisia linturetkikohteita. Näille sivuille päivitetään toimialueen lintupaikkaesittelyt. Auta meitä päivittämään lintupaikat osiota ja kerro päivitystoiveet kuntasi lintupaikoista toimihenkilöille. Kunnioita retkeillessäsi jokaisenoikeuksia.
Hankasalmi | Joutsa | Jyväskylä | Jämsä | Kannonkoski | Konnevesi | Kuhmoinen | Laukaa | Luhanka | Muurame | Petäjävesi | Pihtipudas | Saarijärvi | Toivakka | Uurainen | Viitasaari | Äänekoski
Hankasalmi
Hankasalmen pinta-ala on 690 km2, josta vettä on 115 km2. Asukkaita kunnassa on 5300. Kunnan linnustollisia vetonauloja ovat lintujärvet erityisesti kevätmuuton aikaan sekä laajat peltoaukeat kesäisine yölaulajineen. Erityispiirteenä mainittakoon, että Hankasalmi on Venäjän länsipuolisen Euroopan parhaita paikkoja viirusirkkalinnun löytämiseen!
Hankasalmen lintupaikat
Hankamäki
Muutonseurantaan sopiva näköalapaikka.
Keskisenlampi
Lintujärvi, lintutorni.
Leväsenlampi
Lintujärvi, lintutorni.
Makkarasuo
Entinen turvesuo, kosteikko, lintutorni.
Niemisjärvi
Keskikokoinen järvi, vesilintujen syksyinen kerääntymisalue.
Pellisensalmi
Talvinen ja alkukeväinen sulapaikka.
Pieni-Kaihlanen
Lintujärvi, lintutorni.
Pirtti-Herttu
Lintujärvi.
Rääsy
Kala-allasalue.
Suojärvi
Suorantainen järvi, lintutorni.
Joutsa
Joutsan pinta-ala on 1066 km2, josta vettä on 194 km2. Asukkaita kunnassa on 4800. Joutsassa on runsaasti merkittäviä lintuvesiä: Keskisenlampi, Suonteen Saposelkä, Iso-Kurjärvi, Angesselkä ja Puttolanselkä. Yölaulajien kuuntelijan Joutsan rehevät vesistöt ja peltoaukeat palkitsevat ruhtinaallisesti; erityisesti kaulushaikara on yleinen. Tammimäen näkötornista avautuvat maakunnan parhaat näkymät niin maisemien kuin suurten lintujen muutonseurannan kannalta. Entisen Leivonmäen kunnan alueella sijaitsee suo- ja metsälinnustoltaan mielenkiintoinen Haapasuon-Syysniemen kansallispuisto. Kivisuon ympäristössä yksi Suomen tiheimpiä lapinpöllöpopulaatioita elelee salaperäistä elämäänsä.
Joutsan lintupaikat
Haapasuo Haapatorni
Turvesuo, lintutorni
Höystösensuo
Laaja (entinen) turpeennostoalue.
Keskisenlampi
Lintujärvi.
Leivonmäen kansallispuisto Haapasuo-Syysniemi
Laaja suo ja metsäalue, harju.
Myllynkoski ja Myllynlahti
Sulana pysyvä koski, lintulahti ja lintutorni.
Riionlampi
Lintujärvi.
Rusila
Kala-allas.
Sahinjoki
Varhain sulava jokisuu.
Suontee Saposelkä
Lintulahti.
Tammimäki
Näkötorni, muutonseurantapaikka.
Viherinkoski
Sulana pysyvä koski.
Jyväskylä
Jyväskylän, maakunnan pääkaupungin pinta-ala on 1467 km2, josta vesialueita on 295 km2. Asukkaita Jyväskylässä on 136 000. Kaupungin alueeseen kuuluvat myös entiset Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden ja Säynätsalon kunnat. Jyväsjärvi on sisämaan parhaita kevätmuuton aikaisia lokkien kerääntymispaikkoja. Kaupunkialueen parhaat lintulahdet sijaitsevat lintutornien juurella. Kuukasojanaukea on laaja peltoaukea Tikka-Mannilassa, joka viereisen tulvajärven Tervajärven kanssa muodostaa yhden tärkeimmistä muuttolintujen levähdysalueista Keski-Suomessa. Kohteella on merkitystä myös peltolintujen pesimäalueena. Eteläistä Jyväskylää hallitsee kunnan halkaiseva Päijänne, jota tuhannet muuttavat linnut seuraavat keväin syksyin. Putkilahden rannat ja pellot ovat yölaulajamaastojen aatelia. Luontopolkujen ja lintutornien esittely Jyväskylän kaupungin www-sivuilla.
Jyväskylän lintupaikat
Alvajärven pohjoispää
Lintulahti.
Eerolanlahti
Lintulahti, lintutorni.
Hyrkkölän Juurikkajärvi
Peltojen ympäröimä rehevä lampi, lintutorni.
Hämeenlahti
Laaja ruoikko- ja pensaikkoalue, kahlaajaliete, rantametsä, lintutorni.
Kuukasojanaukea ja Tervajärvi
Peltoaukea ja tulvajärvi.
Kärkistensalmi
Keväinen ja syksyinen sulapaikka, muutonseurantapaikka.
Laajavuori
Muutonseurantapaikka.
Mustankorkean jäteasema
Kaatopaikka, ruderaattialue.
Oravivuori
Näkötorni, muutonseurantapaikka.
Paljaspää
Muutonseurantaan sopiva näköalapaikka.
Pitkäruoho
Ruoikkoinen järvenlahti, pensaikkoalue, kahlaajaliete, lintutorni.
Putkilahti
Laaja peltojen ja ruoikkoisten vesialueiden muodostama kokonaisuus.
Raudanlahti
Päijänteen lahti, lintutorni.
Rauhalahti ja Rauhaniemi
Kevään ensimmäinen sulapaikka ja laaja ruderaatti.
Rautpohja
Lintulahti, lintutorni.
Sallaajärvi
Aarnialue, luontopolku.
Sallistensuo
Lähes kokonaan umpeenkasvanut suolampi, lintutorni.
Saukkolan Killiäislahti
Rehevä järvenlahti.
Säynätsalon satama
Muutonseurantapaikka.
Tikkakosken altaat
Kaksi entistä jätevesien selkeytysallasta.
Tourujoen laakso
Rehevä jokilaakso, sorsien talvehtimispaikka, luontopolku.
Tourujoen suu
Kevään ensimmäisiä sulapaikkoja, ruderaattia.
Vaarunvuoret
Päijänteen rantavuori, vanhaa metsää.
Jämsä
Jämsän kaupungin pinta-ala on 1824 km2, josta vettä on 255 km2. Asukkaita on 21 800. Jämsän kaupunki sisältää entiset Jämsänkosken, Koskenpään ja Kuoreveden kunnat, sekä osan entisestä Längelmäestä. Kaupungin lintukohteiden kruunu on Kaipolan Lokalahden lintukeidas, jossa riittää katsottavaa ympäri vuoden. Alhojärven ja Kääpälän peltoaukeat kokoavat merkittävästi muutto- ja pesimälintuja. Jämsä on Keski-Suomen ainoa kunta, jonka pesimälajistoon kuuluvat kangaskiuru ja harmaasorsa.
Jämsän lintupaikat
Alhojärvi
Rehevä peltojen ympäröimä järvi, lintutorni.
Jokisuu
Aikaisin sulava jokisuu.
Juokslahti Vilunen
Peltojen ympäröimä järvenlahti, lintutorni.
Lokalahti
Rehevä lieterantainen, pensaikkoinen ja ruovikkoinen Päijänteen lahti, lintutorni.
Olkkolanlahti
Järvenlahti, lintutorni
Tuuralammi
Jokisuvanto, lintujen tarkkailulava.
Virtalankoski
Talvinen ja keväinen sulapaikka.
Kannonkoski
Kannonkosken pinta-ala on 550 km2, josta vettä on 102 km2. Asukkaita kunnassa on 1500. Kannonkosken linnustollisia huippukohteita ovat rehevä Hilmonlahti ja Käräjämäen Raakkipuron-Pohjoiskallion aarnimetsä. Kivijärvellä viihtyvät selkävesien pesimälinnut, ja pitkä järvi toimii myös muutonohjaajana varsinkin syksyisin.
Kannonkosken lintupaikat
Hilmonlahti
Rehevä lahti.
Lakomäki
Sembramännikkö.
Pohjoiskallio ja Raakkipuro
Vanhaa metsää.
Konnevesi
Konneveden pinta-ala on 681 km2, josta vettä on 167 km2. Kunnassa on asukkaita 2800. Konneveden lintukohteiden ykkönen on keväällä ja kesällä Pyhäjärvi, joka on Keski-Suomen eturivin lintujärviä. Syksyllä Neiturin kanava on maakunnan paras suppilo vaelluslintujen seuraamiseen. Talvella komea koskiketju kerää koskikarojen lisäksi viivytteleviä vesilintuja.
Konneveden lintupaikat
Konneveden koskireitti
Läpi talven sula koskireitti.
Pyhäjärvi
Peltojen ympäröimä lintujärvi, lintutorni.
Kuhmoinen
Kuhmoisten pinta-ala on 937 km2, josta vettä on 275 km2. Asukkaita kunnassa on 2400. Linnustollisesti leimaa antavin tekijä kunnassa on Päijänne, etenkin ”Keski-Suomen meri” Tehinselkä, joka ohjaa muuttoa keväin syksyin. Kunnassa sijaitsee yksi Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen toimialueen kolmesta kansallispuistosta, Isojärven kansallispuisto.
Kuhmoisten lintupaikat
Isojärven kansallispuisto
Vanhaa metsää, majavalampia.
Kärppäjärven aarnialue
Aarnialue.
Tehinniemi
Muutonseurantapaikka.
Laukaa
Laukaan pinta-ala on 825 km2, josta on vesistöjä 173 km2. Asukkaita kunnassa on 18 700. Laukaan Vuontee varhain sulavine peltoine ja salmineen on keväällä maakunnan suosituimpia linturetkikohteita. Kunnassa on paljon muitakin laajoja peltoaukeita, jotka keräävät keväällä lepäileviä muuttolintuja ja kesällä yölaulajia. Vesilintukohteiden aatelia ovat keväällä varhain sulava Vatianjärvi ja rehevä Lapinjärvi, joka on maakunnan parhaita lintujärviä.
Laukaan lintupaikat
Alanen
Lintujärvi.
Honkatölpäs
Muutonseurantapaikka.
Kuusaankoski
Suuri koski.
Laajalahti
Kahlaajaliete.
Lapinjärvi
Peltojen ympäröimä järvi.
Lievestuore Majasaari
Muutonseurantapaikka.
Pedonmäki
Muutonseurantapaikka.
Puhakka
Peltoaukea.
Vatianjärvi Torikkasalmi
Aikaisin sulava salmi, lintutorni.
Vuojärvi
Peltoaukeiden ympäröimä järvi, lintutorni.
Vuontee
Laaja peltoaukea ja varhain sulava salmi, lintutorni.
Luhanka
Luhangan pinta-ala on 313 km2, josta vesistöä on 98 km2. Asukkaita kunnassa on 756. Luhanka on maankuulu valkoselkätikoistaan, mutta kunta tarjoaa linnustollisesti muutakin. Judinsalon kuhankeittäjätiheys on Keski-Suomen huippua. Syksyllä Vuoksensalmen rannat ovat maakunnan parhaita paikkoja seurata lintuvaellusta ja -muuttoa.
Muurame
Muuramen pinta-ala on 194 km2, josta vettä on 47 km2. Asukkaita kunnassa on 9700. Linnustollisesti kiinnostavimpia paikkoja ovat muuttoaikoina Muuramenlampi, kesällä keskustan ympäristön, Saarenkylän ja Teollisuuskylän yölaulajamaisemat, syksyllä muuttavia vesilintuja keräävä Muuratjärvi ja läpi vuoden Muuramenjoki-varsi sekä komeat aarnimetsäalueet.
Muuramen lintupaikat
Kuusimäki, Tikkamäki ja Kirkkokangas
Vanhan metsän kohteita.
Muuramenjoki
Rehevä jokivarsi, koskipaikkoja.
Muuramenlampi ja Sulunsalmi
Rehevä lampi, talvinen ja keväinen sulapaikka, lintutorni.
Muuratjärvi
Suurehko järvi, laulujoutsenten kerääntymisalue.
Petäjävesi
Petäjäveden pinta-ala on 496 km2, josta vettä on vain 38 km2. Asukkaita kunnassa on 4100. Petäjäveden tunnetuimmat lintukohteet ovat Piesalankylän peltoaukeat, jotka ovat parhaimmillaan kevätmuuton aikaan, sekä Pieni-Hetteen lintujärvi. Syyskuun puolivälissä huipentuvan kurkien syysmuuton seurantaan Kettulanmäki on maakunnan ykköspaikkoja. Paikalta on aikanaan laskettu jopa suomenennätyslukemat!
Petäjäveden lintupaikat
Kettulanmäki
Syysmuutonseurantapaikka.
Lahnajärvi
Rehevä lampi, lintutorni.
Pieni-Hete
Metsän ja pellon ympäröimä lampi, lintutorni.
Piesalankylä
Peltoaukea, lintutorni.
Pihtipudas
Pihtipudas on pinta-alaltaan 1247 km2, josta vettä on 171 km2. Asukkaita kunnassa on 4300. Keski-Suomen pohjoisimman kunnan linnustollisia vetonauloja ovat erityisesti Kortteisen peltoaukea keväällä ja kesällä sekä maakunnan laajat suot. Pihtipudas on Keski-Suomen ainoa kunta, missä pikkukuovi pesii.
Pihtiputaan lintupaikat
Haapavuori
Näkötorni, muutonseurantapaikka.
Heinäjoki
Heinäjoen vanha uoma, kaksi lintutornia.
Iso Kivimäki
Näkötorni, muutonseurantapaikka.
Kelkkämä
Rehevä lampi, lintutorni.
Kortteinen
Laaja peltoaukea, lintutorni.
Putaanlahti
Rehevä lahti, lintutorni.
Saarijärvi
Saarijärven kaupungin pinta-ala on 1421 km2, josta on vettä 167 km2. Asukkaita on noin 10 000. Saarijäveen kuuluu myös entinen Pylkönmäen kunta. Saarijärvi on linnustoltaan ja lintupaikoiltaan erittäin monipuolinen, vain laajat ruoikot puuttuvat. Pyhä-Häkin kansallispuistossa seisoo maakunnan komein aarniometsä kuukkeleineen ja pohjantikkoineen. Satosuon-Lautajärven pelto- ja ranta-alue houkuttelee runsaasti lintuja erityisesti muuttoaikoina. Syyskuun puolivälissä tuhatpäinen kurkien massamuutto kulkee läntisen Saarijärven yli.
Saarijärven lintupaikat
Kallinjärvi
Varhain sulava järvi.
Kulha
Vanhan metsän suojelualue.
Kuorejärvi
Peltojen ympäröimä rehevä järvi, lintutorni.
Kusiaismäki
Muutonseurantapaikka.
Lautajärvi
Lintujärvi, lintutorni.
Mahlun tulvaniitty
Tulvaniitty.
Pyhä-Häkin kansallispuisto
Aarniometsäalue.
Satosuo
Laaja peltoaukea.
Summassaari
Varhain keväällä aukeava sula.
Virtasaari
Saari ja ruovikko.
Toivakka
Toivakan pinta-ala on 414 km2, josta vettä on 50 km2. Asukkaita kunnassa on 2500. Linnustollisesti etusijalla ovat yön ääntelijät, joita toivakkalainen rauhallinen peltojen ja metsien mosaiikki houkuttaa: keväällä pöllöjä, kesällä yölaulajia. Huippukohteita ovat Humalalahti ja etenkin syyskesällä Kankaisten peltoaukeat.
Toivakan lintupaikat
Liikalanlampi
Rehevä järvenlahti, lintutorni.
Uurainen
Uuraisten pinta-ala on 373 km2, josta vettä on vain 23 km2. Asukkaita kunnassa on 3600. Uuraisten lintukohteiden ykkönen on Höytiän Miehinkäisten lintujärvi erämaisine ympäristöineen. Kesäöinä Kyynämöisten, Hiirolan ja Sälliperän pellot ja rannat ovat hyvää yölaulajamaastoa.
Uuraisten lintupaikat
Miehinkäinen
Rehevä erämaalampi, lintutorni.
Sorvanen
Rehevä lampi, lintutorni.
Särkilampi
Rehevä lampi, lintutorni.
Viitasaari
Viitasaaren kaupunki on maakunnan kunnista suurin, 1588 km2. Vesialaa on 339 km2. Asukkaita on 6700. Lintupaikkojen kruunu on Heinä-Suvannon lintuparatiisi, mahtava, erämainen kohde, joka on parhaimmillaan loppukeväällä ja kesällä. Talvella upeinta antia ovat lukuisat komeat kosket koskikaroineen.
Viitasaaren lintupaikat
Heinä-Suvanto
Laaja lintukosteikko, kaksi lintutornia.
Luotolansaari
Näkötorni, muutonseurantapaikka.
Saarisuo
Lintujärveksi muutettu entinen turvesuo, lintutorni.
Äänekoski
Äänekosken kaupungin pinta-ala on 885 km2, josta vettä on 253 km2. Asukkaita on 19 900. Nykyiset kuntarajat sisältävät entiset Äänekosken maalaiskunnan, Konginkankaan ja Sumiaisten kunnat sekä Suolahden kaupungin. Linnustoltaan ja lintukohteiltaan Äänekoski on monipuolinen kunta. Kivetyn aarnialueella on osin yhä säilynyt erämainen maisema, jossa vanhojen metsien lajien tapaaminen on mahdollista. Liimattalan, Koiviston ja Honkolan peltoaukeat houkuttavat muuttolintuja keväällä ja yölaulajia kesällä. Parhaat lintujärvet ovat Pyhäjärvi ja Kalajärvi Sumiaisissa.
Äänekosken lintupaikat
Kaakkolampi ja Salakkajoki
Peltojen ja metsien ympäröimä lampi ja talvellakin sulana pysyvä joki.
Kaakkovuori
Näkötorni, muutonseurantapaikka.
Kalajärvi
Lintujärvi, lintutorni.
Kapeenkoski
Läpi talven sula pitkä koski.
Liimattalan pellot
Laaja peltoaukea.
Niinivesi Pohjoislahti
Rehevä lahti.
Paatela
Peltoaukea.
Piilolanniemi
Kuhnamon lahti. Avoinna läpi talven.
Pyhäjärvi
Peltojen ympäröimä lintujärvi, lintutorni.
Tärttävuori
Metsien ympäröimä torni.